Näytetään tekstit, joissa on tunniste yrtit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yrtit. Näytä kaikki tekstit

lauantai 5. lokakuuta 2013

Timjami käy myös yskänlääkkeeksi

La 5.10.2013


Selailin tässä muutamia blogeja aikani kuluksi, kun reissuni Tampereelle yllättävästä syystä peruuntui. Osuin selaamaan blogiystäväni Jaelin Sekalaista-blogia ja sieltä juttua Timjamista: Timjami – hyvä apu yskään. Ei niin, että minulla olisi nyt yskä – onneksi tosiaan ei ole, mutta vastaisen varalle. Nyt jo kirjoitellaan marraskuun influenssa-rokotuksista ja ratikassakin ym. on ollut noita yskiskelijöitä. Toisinsanoen päätin hommata keittiön ikkunalle purkin timjamia.



En nyt lähde sitä siemenistä asti kasvattelemaan kuitenkaan. Ehkä tulevaisuudessa joskus, kenties sitten, kun vihdoin pääsen muuttamaan tuonne maaseudubn rauhaan. :) Lainaan hieman tekstiä Jaelilta:
 "---yskään löysin helpotusta jo ihan alussa,sillä jääkaapissani oli iso nippu timjamia. Timjami on loistava paitsi ruuanlaitossa myös yskänlääkkeenä,sillä sen sisältämällä thymolilla on sekä antiseptisia,antibioottisia että limaa irrottavia ominaisuuksia,ja timjamia käytetäänkin yskänlääkkeissä. 
Mutta kotioloissa yskää voi helpottaa näin:

  • ½ tl timjaminlehtiä (tuore on tehokkainta, mutta myös kuivattuja timjaminlehtiä voidaan käyttää)
  • mukillinen kuumaa vettä
Laita timjaminlehdet mukiin ja kaada vesi päälle. Anna hautua jonkun aikaa ja lisää vaikka sitruunaa ja hunajaa,jotta se maistuisi paremmalta." Jael

Edelleen Magneetti Mediasta lisätietoa:

Kiehtovat yrtit: Timjamin taikaa

 "Timjami on tarinoiden mukaan keijukaisten, haltioiden ja menninkäisten suosikkiruoka… ja tosielämässä myös herkkusuiden.Kaikki antiikin kirjoittajat kuvaavat timjamia. Se mainitaan Apiciuksen, Columellan ja Apuleiuksen ruokaohjeissa yli kahdentuhannen vuoden takaa.
Timjami eli tarha-ajuruoho (Thymus vulgaris) on kotoisin Välimeren maista. Timjami on monivuotinen ainavihreä puolipensas, joka viihtyy kuivilla ja aurinkoisilla paikoilla. Timjamia on monta lajia, koko sukuun kuuluu noin 40 eri kasvia. Kaikki lajit ovat vahvasti aromaattisia. Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa kasvaa kangasajuruoho, Thymus serpellum.
Timjamin maku on aromikas ja voimakas, samoin tuoksu. Mehiläishoitajat suosivat timjamia sen hunajaan antaman hienon aromin takia.
Timjami tuhoaa useita bakteerejaTimjamin vaikuttavia ainesosia on mm. tymoli, jota käytetään nykyään monissa yskänlääkkeissä. Timjami on vahvasti antiseptinen. Sen sanotaan auttavan hengenahdistukseen, raskasmielisyyteen, hinkuyskään ja se mainitaan kaikissa rohtokirjoissa hyvänä yrttinä.
Timjami tappaa todistetusti virtsatiehyistä bakteereja, häätää matoja ja auttaa sienien aiheuttamiin ihosairauksiin. Timjamista tehdään eteeristä öljyä ulkoiseen käyttöön, jolla voi hoitaa monen muun vaivan ohella hikoilevia jalkoja lisäämällä timjamiöljyä jalkakylpyveteen.
Timjamiöljyn on kokeellisesti osoitettu myös tuhoavan pernaruttobasillin, lavantautibasillin, stafylokokin, kurkkumätäbasillin, meningokokin, glanders-basillin, ja Kochsin.
Ehkä ennen vanhaan ei oltukaan aivan niin höperöitä kuin nykylääketieteen kannattajat antavat ymmärtää. Ihmisillä oli tapana kantaa mukanaan yrttikimppuja, joita haisteltiin. Niiden nuuhkimisen uskottiin säästävän kantajansa ruttotartunnalta. Ainakin se säästi kanssaihmisten hajulta, ylenpalttista peseytymistä kun pidettiin oman lihan palvontana."


Lisää timjamista löytyy myös Wikipediasta. Timjamista tehtyä yskänlääkejuomaa tuskin kannattaa lähteä juomaan jatkuvasti, jollei nyt vartavasten halua hallusinaatioita. Tiedä vaikka maksa siinä poksahtaisi ja munuaiset ja ties mitä muuta häikkää kropassa alkaisi ilmetä, kun jossain teeseoksessakin vaikutukset ovat tätä luokkaa:
"Keskiajalta on säilynyt kuvaus teestä, jossa yhtenä ainesosana käytetään timjamia. Tarkkaa reseptiä ei ole kirjattu ylös, mutta teen vaikutuksista sanotaan, että ne jotka teetä juovat, kykenevät näkemään ympärillään olevat keijut ja nymfit. Yhtenä ainesosana oli siis timjami ja muut olivat yrttejä." Wikipedia
14.10.2013 EDIT: Ostin eilen Timjami-ruukun Stockan Hulluilta päiviltä 95 sentillä. Saa nähdä, miten kauan pärjää. Siirrän isompaan ruukkuun ja multaan. Eipä tarvinnut siemenestä nyt ruveta idättelemään. :)

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Kylväminen ja taimien esikasvatus

Su 3.3.2012

Löysin tällaisia tietoja Facebookin Puutarhaunelmia-sivulta (laitan muistiin tänne, etten unohda):

Nyt voimme (jo helmikuussa) alkaa kylvää pitkän esikasvatusajan vaativia lajeja.
Sellaisia ovat muun muassa pelargoni, begonia, timanttikukka,
neilikka, jättiverbena, kellopasuuna, tarhaorvokki,
kärsimyspassio, leijonankita ja koristetupakka. Myös moni puu ja
pensas pitää kylvää tähän aikaan, niin että luonto pääsee
huolehtimaan kylmäkäsittelystä.


Taimien kylvö kotona
Sopiva kylvöaika riippuu kasvista. Osa kasveista kylvetään jo maaliskuussa, toiset vasta toukokuussa.

Kylvöt aloitetaan yleensä maaliskuulla ja nopeimmin kasvavia taimia kylvetään vielä toukokuulla.Taimia kasvatetaan kotioloissa valoisalla ikkunalla, kuistilla tai ihannetapauksessa kasvihuoneessa noin 15 – 20 asteen lämpötilassa. Itäminen onnistuu parhaiten 20 – 25 asteen lämmössä.

Itämisen jälkeen lämpötilaa tulee hieman laskea, jotta taimet eivät pääse venymään. Taimia voidaan tarvittaessa valottaa kasvilampuilla tai loistevalaisimilla. Esikasvatuksen lopulla taimia täytyy karaista viemällä ne ulos lämpimänä päivänä varjoisaan paikkaan, jotta ne tottuisivat ulkoilmaan ja kasvu jatkuisi avomaalle istuttamisen jälkeen tasaisesti.

Hyötykasvit, koristekasvit, yrtit (esikasvatus, viikkoja)

Maaliskuu

Purjosipuli (9-12)
Lehti- ja mukulaselleri (9-12)
Tomaatti (8-10)
Ananaskirsikka (8-10)
Vihannespaprika (8-12)
Maustepaprika (8-13)
Munakoiso (10-12)

Ahkeraliisa (8-10)
Petunia (11-12)
Sini- ja amppelilobelia (11-12)
Samettikukka (9-10)
Sarviorvokki (9-10)
Rosmariini (8-12)
Laventeli (8-10)
Mäkimeirami (6-8)

Huhtikuu

Kerä-, puna-, kukka-
ja ruusukaali (4-6)
Kyssäkaali (3-4)
Lehtikaali (3-6)
Maissi (4-6)
Ruohosipul (i4-10)
Kiinansipuli (3-4)
Kasvihuonekurkku (4-5)

Asteri (4-6)
Pensas- ja köynnöskrassi (3-4)
Tuoksuherne (3-4)
Basilika (5-7)
Timjami (4-5)
Ryytisalvia (4-6)
Maustemeirami (4-8)
Venäläinen rakuuna (5-7)

Eksoottiset hedelmät

Kun kaikki menee nappiin, viherkasvi voi lähteä kasvuun hedelmän siemenistä. Eksoottista alkuperää olevat kasvit viihtyvät parhaiten lämpimässä. Hyvää multaa on esimerkiksi kaktus- ja kylvömulta. Jotta kylvös pysyy kosteana voi istutuksen päällä käyttää muovia, johon tehdään reikiä.

1. Helpoiten itävät sitrushedelmien, esimerkiksi appelsiinin ja sitruunan siemenet. Lopputuloksena on limoviikunaa muistuttava kasvi, joka viihtyy kodissa vuosia.

2. Tuoreesta ananaksesta leikataan lehtiruusuke niin, että siihen jää hieman hedelmämaltoa. Ruusukkeen annetaan hiukan kuivahtaa ja se laitetaan hiekan sekaiseen multaan.

3. Avokado kuuluu helppoihin kasvatettaviin. Hedelmä halkaistaan, siemen poistetaan ja pestään puhtaaksi ja se asetetaan multaan niin, että leveämpi puoli on alaspäin ja suippo pää jää mullan yläpuolelle.

4. Papaijan siemen saa kuivahtaa pari päivää ennen istuttamista. Se istutetaan samalla tavalla kuin avokado.

5. Litsien kivet pestään ja istutetaan suoraan multaan.

6. Mangon kiven pitää olla peräisin kypsästä hedelmästä. Kivi puhdistetaan, sitä liotetaan muutama päivä ja istutetaan pystyasentoon.

7. Haasteellisia kasvatettavia ovat kiivit ja persikat. Siemenet tarvitsevat kylmäkäsittelyn jääkaapissa.

8. Banaanista huonekasvin kasvatus ei onnistu.

9. Oliivin tai taatelin kivet eivät käsittelyjensä takia myöskään yleensä idä. (EDIT: Meillä kotona äitini kasvatti taatelin siemenistä taimia ja muistaakseni niistä tuli iso puumainen kasvi. Nykyisinkin saa luomutaateleita, joten eiköhän niistä saa kasvatettua taatelipuun.)

10. Pähkinöistä kasvatus voi onnistua paahtamattomista, kuorituista siemenistä. Esimerkiksi pistaasi, maapähkinä ja hasselpähkinä asetetaan kuorittuina multaan itämään.

Siemenluetteloja (linkissä myös muita hyviä tietoja)
http://www.exoticgarden.fi/
Taimia: http://www.paratiisintaimitarha.fi/

keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Piparjuuri

Ti 7.3.2012
 Capsi.fihttp://capsi.fi/maustetietoa/mausteiden-ryhmittely/sipulit/
Keräsin tähän hieman tietoja piparjuuresta:

Tiedot enimmäkseen täältä:
Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Piparjuuri
Lähteet:
Seija Hälvä: Mausteita omasta maasta. Rauma 1986.
Ulla Lehtonen: Ullan maustekasvimaa. Keuruu 1989.
Eliaksen yrttitarha
"Piparjuurta ei pitäisi koskaan keittää, vaan se tulisi sekoittaa valmiiseen ruokaan. Ja koska raaka piparjuuri on polttavan makuista, sen käytössä on oltava varovainen. Nuoria piparjuuren lehtiä voi hyödyntää esim. kasvismuhennoksissa ja salaateissa.
Kuorittua juurta voi pakastaa, ja ottaa käyttöön pienissä erissä raastamalla sitä jäisenä."http://www.yrttitarha.fi/kanta/piparjuuri/

Armoracia rusticana
Brassicaceae -heimo (Ristikukkaiskasvit)
Hevosretikka, meriretikka, piparuuti, piparuutti, pippurijuuri, äikäjuuri

 Ruotsi: Pepparrot 
 Englanti: Horseradish
 Saksa: Meerettich

Kasvatus:
Juurenpalat voivat aloittaa kasvun jo jääkaapissa. Ei voi kasvattaa siemenistä, koska ei tee siemeniä! Leviää helposti rikkaruohoksi joka puolelle. Kasvata esim. maahan upotetussa suuressa astiassa, josta olet ottanut pohjan pois.
"Kotipuutarhassa sen voi antaa kasvaa 4-5 vuotta samalla paikalla. Kasvupaikan tulee olla lämmin, syvämultainen ja kostea. http://www.yrttitarha.fi/kanta/piparjuuri/
Viljeltynä: 
Piparjuuri ei tee ollenkaan siementä. Lisäystä varten piparjuuresta otetaan syksyllä n. 30 cm:n pituisia ja sentin paksuisia sivujuuria, ja ne säilytetään talvi hiekassa esim. kellarissa n. 0 °C:n lämpötilassa. Keväällä juuret istutetaan vinosti vakoihin 3-12 cm:n syvyyteen siten, että juuren paksumpi pää tulee ylemmäksi. Rivi- ja taimivälin tulisi olla vähintään 60 cm. Juurenpätkiä tarvitaan n. 350 kpl aarille."
Hoito
Kerran tai kahdesti kesässä juuria kohotetaan hyvin varovasti sateen tai kastelun jälkeen niin, että sivujuuret voidaan poistaa. Näin viljeltynä piparjuuri kasvattaa juuren yläosaan lehtiruusukkeen ja alaosaan paksun sivujuurettoman juuren. Piparjuuri tarvitsee myös harausta kesän aikana. Tällöin on kuitenkin varottava vioittamasta pinnalla kasvavia juuria.Tuholaisista kaalikärpäsen toukat saattavat vioittaa juurta ja vähentää satoa.

Sadonkorjuu ja käsittely
Sato korjataan syksyllä kasvukauden lopussa. Monivuotiselta viljelmältä voi ottaa sivujuuria käyttöön pitkin kesää ja pääjuuria talven varalle syksyllä. Isoilla viljelyaloilla käytetään sadonkorjuussa apuna nostokoneita tai auraa, joilla juuret irrotetaan maasta. Juuret pitää saada ylös vähintään 25 cm:n syvyydeltä, jotta maahan ei jäisi juurenpaloja. Hyvät juuret ovat ainakin 25 cm:n pituisia ja halkaisijaltaan 3 cm. Tuoreet juuret varastoidaan kellariin hiekan sisään. Pieniä määriä voi säilyttää myös jääkaapissa kelmuun käärittynä. Pestyjä ja kuorittuja juuria voi pakastaa tai kuivata viipaloituina. http://www.yrttitarha.fi/kanta/piparjuuri/
Hyöty puutarhassa:
"Piparjuuren sanotaan edistävän muiden kasvien kasvua ja torjuvan tuholaisia. Sitä suositellaankin istutettavaksi esim. perunamaan kulmiin ja omenapuun alle."
Hyöty säilykkeissä:


"Säilykkeissä piparjuuri estää homehtumista, ja sen vuoksi sitä käytetäänkin esim. suolakurkuissa ja säilykepunajuurissa. Kuorittua juurta voi pakastaa, ja ottaa käyttöön pienissä erissä raastamalla sitä jäisenä."
Muu käyttö:
"Runsaasti C-vitamiinia sisältävä piparjuuri tunnettiin ennen keripukkilääkkeenä. Sitä otettiin mukaan pitkille laivamatkoille ja jopa viljeltiin laivoilla.
Piparjuuri vilkastuttaa aineenvaihduntaa, edistää ruuansulatusnesteiden eritystä. Juurista haudutettu tee sopii sisäisesti käytettynä lieviin äkillisiin keuhkoputkentulehduksiin.
Suu- ja kurlausvetenä teetä voi käyttää suun ja nielun tulehdusten hoitoon. Poskiontelon tulehduksia voi hoitaa raastetusta piparjuuresta (1 osa) ja rahkasta (vähintään 5 osaa) tehdyllä seoksella, joka levitetään hyvin öljytylle iholle poski- ja nenäontelon alueelle muutamaksi minuutiksi; silmät on hyvä suojata pumpulitupoilla. 
Ulkoisesti piparjuuriraasteella voi hoitaa myös kihti- ja nivelvaivoja. Tuore juuri sisältää sinigriiniä, joka liukenee vedessä tai muussa nesteessä sinappiöljyksi eli allyyli-isotiosyanaatiksi juuren sisältämän myrosinaasi-entsyymin vaikutuksesta. Tämä liukoinen aine aiheuttaa verentungosta ja torjuu tulehduksia."
Jo Hildegard von Bingen suositteli piparjuurta ummetukseen, myrkytyksiin, loisiin sekä maksa-, munuais-, virtsatie-, korva-, rinta- ja ihosairauksiin.
Kansanlääkinnässä piparjuurta on käytetty ihoa kiihottavissa hauteissa, hunajan kera yskässä ja keuhkotaudissa. Piparjuurta on nautittu myös aineenvaihdunnan vilkastuttamiseen. Ulkoisesti sillä on hoidettu mm. ampiaisenpistosta, käärmeenpuremia ja pääkipua. Kesakkojen ja maksapilkkujen häivyttämiseksi ihoa on pesty aamuin illoin piparjuuren ja etikan seoksella. 
Varoituksia: 
"Suuret sisäisesti nautitut annokset voivat aiheuttaa ruuansulatuskanavan limakalvojen tulehtumista. Piparjuuri ei sovikaan henkilöille, joilla ruuansulatuskanava on ärtynyt. Sitä ei myöskään suositella raskaana oleville eikä hermostuneisuudesta kärsiville. Ulkoisesti kasvi voi aiheuttaa allergisia reaktioita ja polttaa ihon rakoille."http://www.yrttitarha.fi/kanta/piparjuuri/
Ruokaohjeita: http://www.yrttitarha.fi/kanta/piparjuuri/reseptit.html 


Piparjuuri, ravintoainesisältö
100 grammassa tuoretta kasvia:
  • Valkuaisaineet 3,2 g
  • A-vitamiini (RE) 3,3 µg
  • B1-vitamiini 0,14 mg
  • B2-vitamiini 0,11 mg
  • B3-vitamiini eli niasiiniekvivalentti 0,9 mg
  • B6-vitamiini 0,18 mg
  • C-vitamiini 152 mg
  • E-vitamiini 0 mg
  • fosfori 120 mg
  • kalium 740 mg
  • kalsium 78 mg
  • kromi 3 µg
  • kupari 230 µg
  • magnesium 43 mg
  • mangaani 0,46 mg
  • molybdeeni <10µg
  • pii 0,5 mg
  • rauta 1,2 mg
  • sinkki 1,4 mg
  • http://www.yrttitarha.fi/kanta/piparjuuri/
Piparjuuri on kellertävänvalkoinen ja pitkänomainen juuri. Sen malto on valkoinen tai kellanvalkoinen. Piparjuuri sisältää sinappiöljyä, minkä vuoksi sen maku on kirpeä. Keitettäessä piparjuuri muuttuu helposti kitkerän makuiseksi, joten se kannattaa lisätä ruokaan vasta valmistuksen loppuvaiheessa. Piparjuuri sisältää runsaasti ravintokuitua, C-vitamiinia ja hivenaineita.

Piparjuurta käytetään mausteena kastikkeissa, muhennoksissa ja raasteissa. Sitä on perinteisesti tarjottu paahtopaistin ja graavatun tai kylmäsavustetun kalan lisäkkeenä. Piparjuurella voi myös maustaa etikkasäilykkeiden liemen ja maustevoin.

Piparjuuri säilytetään kylmässä +2 - +5 asteessa. http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Syotavat_kasvit/Juurekset/Piparjuuri
Tämä on jostain keskustelusta:
Vanhoissa puutarhakirjoissanim neuvotaan ohuet juurenpätkät istuttamaan viistoon maahan. Kankaanpalalla hangataan pikku juuret pois keskeltä, silloin saadaan toiseen päähän lehtitupsu ja toiseen juuret. Näin saadaan sileitä ja kauniita juuria, kun näin tehdään niin kauan että saadaan halutun paksu juuri, jota on hyvä raastaa mausteeksi.

maanantai 20. helmikuuta 2012

Yrtit osa I

Su 19.2.2012

Suomessa talven yli eivät yleensä selviä seuraavat yrtit: anis, basilika, kesäkynteli, korianteri, laventeli, maustemeirami, rosmariini, ryytisalvia, sitruunamelissa, timjami ja venkoli. Ne eivät myös tee siemeniä.

Parhaiten yrtit kasvavat, jos maalaji on hiekka, hieta ja erityisesti hiesumoreeni. Pitkä kasvukausi on tärkeää. 
"Maan lämpöoloja voidaan parantaa myös erilaisilla viljelyteknisillä keinoilla kuten lavoilla, harjuilla, peittämisellä talveksi, katteilla, harsoilla, muoveilla sekä sadetuksella tai savutuksella hallantorjunnassa. Harson käyttö on usein välttämätöntä avomaaviljelyssä keväisin ja syksyisin; se nostaa lämpötilaa 1 - 3 oC ympäristöön verrattuna. Harso myös lisää aromaattisten aineiden määrää ja vähentää hyönteisten aiheuttamia tuhoja."
"Suhteellisen kylmänkestäviä ovat aasialaiset, eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset lajit, ja kaikkein kestävimpiä ovat ne yrtit, jotka ovat kotoisin Siperiasta, Alpeilta ja Pohjoismaista. Kasvihuoneessa aremmatkin yrtit menestyvät, mutta tuotantokustannukset ovat tietysti suuremmat. Eniten kasvihuoneissa viljellään tilliä ja persiljaa."
"Esikasveiksi yrteille sopivat esim. peruna, porkkana ja muut vihannekset sekä hyvin hoidettu kesanto. Viljat sopivat esikasveiksi, jos niiden rikkaruohot on saatu hävitettyä kunnolla pois. Nurmikasveista ja apilasta jää maahan niin paljon rönsyjä ja juurakoita, että niitä ei voi pitää hyvinä esikasveina." 
(Yrttitarhan tietopankki)

 viljely 

Valkosipuli, viljelyohjeet
Paljon muita yrttejä