sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Alppiruusut

Su 24.6.2012

Kuva: ©Marleena
Viime kesäinen kuva alppiruusuistamme. Tänä vuonna en ole päässyt vielä kertaakaan käymään omassa puutarhassani maalla. Haikailen vain sinne pääsemisen perään täältä Hesasta käsin. :(

tiistai 19. kesäkuuta 2012

Leikkaukset oikeaan aikaan

Helsinki tiistaina 19.6.2012, pilvistä, sataa, 12 – 13 plusastetta. Kello on puoli 2 iltapäivällä.

Laitan tänne taas hieman muistiin asioita, joita saatan jossain vaiheessa tarvita. Esimerkiksi puitten ym. leikkauksessa oikea aika ja kunnon välineet ovat tärkeät.

Jos leikaukset tehdään säännöllisesti ja oikeaan aikaan, kasvit eivät tarvitse kauheasti energiaa leikkaushaavojen hoitoon, vaan voivat keskittyä kasvamiseen ja kukkimiseen.

Kuva: ©Marleena
Kuolleet ja vahingoittuneet oksat pitää poistaa samoin oksat, joista tulevaisuudessa voi olla haittaa. Esimerkiksi väärään suuntaan kasvava oksa on hyvä poistaa mahdollisimman pian. Sellaisia ovat myös ristiin tai liian lähekkäin samaan suuntaan kasvavat oksat.

LEIKKAUSTAVAT
– poistetaan oksa kokonaan, jos ei ole tarkoituskaan antaa kasvaa korvaavaa oksan haaraa
– oksanhaarasta poistetaan väärään suuntaan kasvava oksa
– lyhennetään oksaa silmun yläpuolelta, jolloin kasvaa uusi oksan haara

PARAS PUUVARTISEN KASVIN LEIKKAUSAIKA
Keskikesästä alkusyksyyn on paras aika leikata puuvartiset kasvit tai sitten niin varhain keväällä, että kasvi on vielä talviunilla. 

Kuva: ©Marleena
HUONOIN AIKA LEIKATA
puuvartisia kasveja on kevät, jolloin kasvi tarvitsee energiaa toimintansa käynnistämiseen!

Runsaasti mahlaa vuotavat puut, koivut ja vaahterat, on leikattava syksyllä, jos on pakko. Leikkaus tehdään luonnollisesta kohdasta, jossa on oksanhaara tai silmu. Silmut viestittävät kasville veden tarpeesta. Oksa, jossa ei ole silmuja ei pysty viestittämään ja kuolee vähitellen kuivuuteen.

PENSASAIDAT

Aitapensaat, mm. orapihlaja-aidat sietävät alasleikkausta hyvin. Aitapensaita leikataan voimakkaasti, koska ne halutaan tiheäkasvuisiksi alhaalta ylös asti. Jos istutus- ja rakenneleikkaukset jätetään tekemättä, aitapensaat kasvavat kyllä nopeasti korkeiksi, mutta niistä ei tule vahvoja ja hyvännäköisiä. Pensasaidan tulee kaveta ylöspäin, jotta se saisi kauttaaltaan hyvin valoa ja kestäisi lumen painoa. Pensaista leikataan vain vuosikasvua ei paksuja oksia. Pensasaita pitää leikata ainakin kaksi kertaa vuodessa. Pingota leikatessa narut apulinjoiksi.

Kuva: ©Marleena
KUUSIAITA
Kuusiaidan latva leikataan vasta, kun se on kasvanut halutun korkeaksi. Havupuita ei leikata, jos niistä ei kasvateta aitaa. Havupuiden leikkausaika on varhain keväällä. Leikkaus tehdään niin, että uutta kasvua jätetään vain pari senttiä. Havupuita ei voi nuorennusleikata, sillä vanhasta vuosikasvusta ei puhkea uusia silmuja.

LUMIVAURIOT
Ravistele lumi heti pois ennen kuin se muuttuu nuoskaksi ja painavaksi. Kokonaan katkenneen oksan kohta kannattaa siistiä sahaamalla tai muuten leikkaamalla. Jos oksa ei ole kokonaan poikki, voi kokeilla elvyttämistä eli sidotaan oksa tiukasti luonnonniinellä ja tarkistetaan jatkuvasti, että kiristys pitää.

JYRSITYT VAURIOT
Jos jyrsitty oksan ympäri, ei voi ehkä tehdä mitään. Jos osittain, siistitään vahinkokohtien reunat bakteerituhojen välttämiseksi.

TALVIVAURIOT
Odotetaan kasvuaikaa ja tarkistetaan silloin, onko oksa kuollut. Leiktaan vasta sitten kuollut osa pois.

ISTUTUSLEIKKAUS
Leikataan istusvaiheessa. Aitataimia lyhennetään noin kaksi kolmasosaa noin 10 – 15 cm maanpinnalta ulospäin suuntautuneen silmun yläpuolelta.

HOITOLEIKKAUS
Vuosittain poistetaan muutamia vanhoja oksia tai haaroja, jotta pensas kasvaisi ilmavaksi. Tällainen leikkaus ylläpitää pensaitten luonnollista tapaa kasvaa.

RAKENNELEIKKAUS
Vääriin suuntiin kasvavat oksat poistetaan.

NUORENNUSLEIKKAUS
Vanhoissa pensaikoissa sisusosat ovat usein lehdettömiä ryteikköjä valonpuutteen takia. Leikataan kokonaisia oksia pois, jotta jäljelle jääneet saisivat valoa.

Kuva: ©Marleena
ALASLEIKKAUS
Leikkausaika on kevättalvi. Kasvisto leikataan 10 – 20 cm korkeudelta pois, jotta kasvi kasvattaisi uusia versoja. Tällaisia leikkauksia kestävät pensaat, jotka muodostavat runsaasti tyvi- tai juuriversoja:
- aitaorapihlajat
- ruusuangervot
- japannangervot
- hopeapensas
- pajuangervot
- pihlaja-angervot
- pallohotensiat

Hyvin vanhasta aidasta kannattaa poistaa vanhat pensaat juurineen, koska ne eivät enää kasvata paljon versoja ja istuttaa tilalle uudet taimet.

MUUTA TÄRKEÄÄ
Muista puhdistaa ja pitää oksasakset kunnossa, koska huonoilla välineillä tulee lisää vaurioita.

Jos luonnostaan isoa kasvia yritetään leikkauksilla pitää pienenä, se kärsii ja altistuu mm. sienitaudeille.

Vanhaa hedelmäpuuta ei pitäisi kiusata enää leikkauksilla. Kun se on liian vaurioitunut ja oksat revenneet tms. on parempi kaataa se ja istuttaa tilalle uusi. 

Nämä tiedot keräsin talteen Pientaloasujan Talomestarin 2/2010 Viherikkuna-lehdestä, Kevät 2010. Anne Jessen: Oikea aika ja kunnon välineet – leikkaus piristää pensaita s. 16 – 18

Kuva: ©Marleena




keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Lehtikirvojen torjunta

Ke 6.6.2012

Nyt on sopiva aika tehdä nokkosvettä. Nokkospuskat alkavat olla jo huomattavan isoja. Nokkoslannoitteen käyttö nostaa maan pH-arvoa eli tekee maasta vähemmän hapanta. Käytä kerätessä kumihanskoja tai rukkasia.

Kuva: © Marleena
Olen laittanut tämän ohjeen perhos- ja pistiäistoukkien sekä muiden pehmeäihoisten hyönteisten torjuntaan 5.3.2012:


Nokkosvesi
1 kg tuoreita tai 200 g kuivattuja nokkosia
10 l vettä
Sekoita nokkoset veteen ja seisota seosta 1 vrk. 
Käytä sellaisenaan lehtikirvojen torjuntaan. 
Sumuta suoraan kasvien päälle laimentamattomana.

Nokkoslannoite (typpilannoite) eli nokkoskäyte
valmistetaan samalla tavalla, mutta seoksen annetaan seista 2 viikkoa. Voi olla aurinkoisessa paikassa kansi päällä.  Sekoita päivittäin. Kun seos lakkaa kuohumasta, se on valmista. Lehdet voi siivilöidä pois tai levittää kasvien juurille. Ei haittaa, vaikka haisee. Kaada kasvien juurille, ei lehdille. Laimenna 1:10. Joillekin vahvaa lannoitusta vaativille kasveille laimennussuhde voi olla pienempikin.
Voi antaa kasveille pari kertaa viikossa muun kastelun yhteydessä. Erinomaista esimerkiksi kesäkurpitsoille, mutta palkokasvit eivät hyödy nokkoslannoitteesta.
Lopeta lannoiteveden käyttö heinäkuun lopussa, sillä loppukesällä kasvit eivät enää pysty hyödyntämään typpeä.
Voi käyttää kasveille, joille antaisit kanankakkaakin. Sitäkin voi lisätä hieman nokkoslannoitteeseen.

Myös näistä on apua lehtikirvojen torjunnassa:

Rasvaton maito
1 osa vettä
1 osa rasvatonta maitoa
Torjuu kirvoja ja sienitauteja.

Raparperivesi
600 - 700 g raparperin lehtiä
5 l vettä
Lehtiä keitetään teräskattilassa ½ tuntia. Siivilöidään. 
Käytetään laimentamattomana kirvojen torjuntaan.

Mäntysuopaliuos
3 dl mäntysuopaa
0,5 l spriitä (Sinol)
1 rkl suolaa
10 l vettä
Käy kirvojen, perhos- ja pistiäistoukkien sekä muiden pehmeäihoisten hyönteisten torjuntaan.

On tutkittu, että nokkosessa on paljon vitamiineja ja kivennäisaineita. Se lisää kasvua ja nostaa maan PH-arvoa, jolloin kasvien ravinteidenottokyky paranee. Nokkoslannoite vahvistaa juuristoa.

Vahvaa lannoitusta vaativia ovat kaalit, valkosipuli, sellerit, purjo, kurkut, kurpitsat ja tomaatti.
Porkkana, palsternakka, punajuuri, nauris, lanttu, kyssäkaali, mangoldi, mustajuuri, retiisi, retikka, sipulit, peruja ja salaatit tarvitsevat keskivahvaa lannoitusta.

Herne, härkäpapu, keltalupiini, pavut, persianapila, veriapila ja sinimailanen taas parantavat maan laatua.

Humuspitoisessa maassa viihtyviä kasveja ovat monet yrtit, perennat ja kesäkukat, jotka tarvitsevat vain vähäisen kompostilannoituksen kesässä. Kesäkukat kukkivat hyvin, kun niitä lannoittaa miedolla kanankakkavedellä pitkin kesää.

Toisessa blogissani, Marja-Leena kirjoittelee, kerron nokkosteestä ym. Kurkkaapa myös sinne! :)

Blogger edelleen sekaisin

Ke 6.6.2012

Innokkaasti Blogger tekee uudistuksia, jotka eivät sitten toimikaan. Nytkin kellonajat oavat blogissani aivan päin mäntyä ja lukijoita ei näe, koska säädöt ovat väärin.


Yritin kyllä HTML-koodeista etsiä, mikä siellä oikein on pielessä, koska olen oman blogini järjestelmänvalvoja (lukee blogin perusasetuksissa), mutta on se semmoista kärsivällisyyttä vaativaa tutkimista, etten ymmärrä, miksi minun tuo korjaus pitäisi tehdä, kun kysymys on kuitenkin blogin  yleisistä säädöistä. Ja sehän on verkkovastaavan homma, enkä ole verkkovastaava tietääkseni.

Tämä virhe johtuu varmaan siitä, että nykyisin blogien osoite (Suomessa) on tuo fi eikä com, kuten tähän asti. Muutoshan on ihan uusi, jos en ole vallan väärin huomioinut.

LISÄYS:
Palasin vanhaan hallintapaneeliin ja muutin kellonajan oikeaksi, eli poistin tuon Välimeren ajan ja laitoin tilalle Helsingin ajan. Lukija-kohtaa ei ilmeisesti vanhankaan systeemin kautta saa korjatuksi. Lukijoiden näkymättömyys tuntuu olevan melko yleinen ongelma blogeissa.

Huomasin myös, että olen blogin pitäjänä myös verkkovastaava. Ainakin siihen on joitain työkaluja. En kuitenkaan löytänyt vastausta siihen, miten muuttaisin com-sanan fi-sanaksi oikeassa kohdassa.



Hassua muuten Bloggerin mallin suunnittelutyökalussa Lukijat-gadget näkyy oikein! Tässä blogissani lukijoita onkin vähän, mutta Lukijat kuitenkin siinä näkyy, mutta ei enää päivittämisen jälkeen! Näkyy myös esikatselussa, mutta ei siis päivittämisen jälkeen!

tiistai 5. kesäkuuta 2012

Kotikomposti

Ti 5.6.2012

Minulla on kirjahyllyssäni vuoden 2001 painos kirjasta Harald Kratschmer: Kotikomposti. Se on Otavan 120-sivuinen kovakantinen värikäs julkaisu, jossa opastetaan sangen seikkaperäisesti aivan tumpelo kaupunkilainenkin sisälle kompostin saloihin ja erityisesti siihen, miten maansa elinvoimaisuuden pystyy säilyttämään.



Kirjassa on luku maaperän fysiikasta, kemiasta ja elämästä. Maan happamuuteen liittyvissä asioissa ja kalkitsemiseen annetaan yksityiskohtaisia ohjeita. Kysymykseen, milloin komposti on valmista, kerrotaan selkeitä vastauksia.

Kateviljelyä kirjassa käsitellään parikymmenen sivun verran. Harmi, etten pääse nyt maalle kompostiamme hoitamaan. Kirjassa neuvotaan kyllä kouluja ja päiväkoteja opettamaan lapsille kompostointia pienestä pitäen, niin että lierot ja madot tulevat lapsille ikäänkuin kotieläimiksi !!! ja todetaan matojen kanssa puuhailun olevan hauskaa ja jännittävää. Runsaitten keittiöjätteiden käytöstä kehotetaan kuitenkin pidättytymään hajuhaittojen, nestevuotojen ja haittaeläinten takia. En kuitenkaan aio tässä kerrostaloasunnossa kokeilla minkäänlaista sisäkompostia, vaikka se olisi miten helppoa, vaan kiikutan kaikki poisheitettävät ainekset talomme jätehuoneesen, mutta kirjassa on kyllä selkeät ohjeet matokompostorin tekemiseen. Myös lämpölavakompostointiin kirjassa on hyviä neuvoja.

Kompostin lisäaineet esitellään hyvin, samoin kompostorin lisävarusteet. Kasviravinteista ja ravinnepuutoksista sekä viljavuusanalyysista kuten myös oikeista lannoitteista kerrotaan useammalla sivulla. Viherlannoituksesta on kirjan loppupuolella pitkä ja selkeä kirjoitus.

Tuholaisten torjunta

Ti 5.6.2012

Melkein itkettää... En sitten päässyt puutarhatöihin omaan puutarhaani maalle vielä tänä vuonnakaan. Siellä maaseudun sydämessä pihamme ja puutarhamme ja pieni peltotilkkumme on siis edelleen kesannolla. Melkein itkettää, niin kovasti olisi tehnyt sinne mieli...

Nyt kun vietän edelleen aikaani täällä kivikylässä ansiotöitä tehden, luon omaa salaista puutarhaani tänne blogiini.

Kuva: © Marleena
Palataanpa vielä ötököihin. Nämä ovat parhaat tuholaisten torjujat:

"Puutarhurin sato ja kukkien kauneus uhkaa helposti jäädä kasveja vaanivien tuholaisten ja tautien kanssa toiseksi. Tuholaisten vihollisia ovat mm. leppäkertut, lehtilude, karhukaisen toukka, loispistiäinen, sammakko, sisilisko, päästäinen ja linnut. Tällaiselle vartija-armeijalle kannattaa jo luoda turvapaikkoja: pönttöjä, juoma-altaita ja luonnonvaraisia alueita. Myös kylvöajankohdalla on merkitystä tuholaisia torjuttaessa." Puutarha.net

Vieritäpä blogiani aivan alas asti ja kurkkaa vasenta nurkkaa... Siellä näet kaverin, joka on jokaisen puutarhurin ystävä! ;) Araknofobiaa sairastavat älkööt vaivautuko!

Näin voit parantua araknofobiasta: http://www.mtv3.fi/koti/arki/artikkeli.shtml/2012/05/1552669/amerikkalaisyliopiston-paljastus-nain-voit-parantua-hamahakkikammosta-3-tunnissa

sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Kaikki jo kukassa

Su 3.6.2012

Tämän blogin päivittäminen on jäänyt muilta kiireiltä. Nyt on sitten kaikki kukassa. Riittääköhän kukkia enää juhannukseksi? Vaan onneksi monet kasvit kukkivat koko kesän!

Kuva: © Marleena
Rakastan omenpuita, vanhoja ja vasta kukintansa aloittavia. Ja omenoita tietysti! Syksyn satoa!

Kuva: © Marleena
Sireenit ovat jo aikoja sitten valloittaneet sydämeni. Niiden tuoksu on ihana ja ovatpa kukat sitten violetteja tai valkoisia, niin ne ovat kaikki ihastuttavia!