Näytetään tekstit, joissa on tunniste luonnonmukaiset torjunta-aineet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste luonnonmukaiset torjunta-aineet. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Lehtikirvojen torjunta

Ke 6.6.2012

Nyt on sopiva aika tehdä nokkosvettä. Nokkospuskat alkavat olla jo huomattavan isoja. Nokkoslannoitteen käyttö nostaa maan pH-arvoa eli tekee maasta vähemmän hapanta. Käytä kerätessä kumihanskoja tai rukkasia.

Kuva: © Marleena
Olen laittanut tämän ohjeen perhos- ja pistiäistoukkien sekä muiden pehmeäihoisten hyönteisten torjuntaan 5.3.2012:


Nokkosvesi
1 kg tuoreita tai 200 g kuivattuja nokkosia
10 l vettä
Sekoita nokkoset veteen ja seisota seosta 1 vrk. 
Käytä sellaisenaan lehtikirvojen torjuntaan. 
Sumuta suoraan kasvien päälle laimentamattomana.

Nokkoslannoite (typpilannoite) eli nokkoskäyte
valmistetaan samalla tavalla, mutta seoksen annetaan seista 2 viikkoa. Voi olla aurinkoisessa paikassa kansi päällä.  Sekoita päivittäin. Kun seos lakkaa kuohumasta, se on valmista. Lehdet voi siivilöidä pois tai levittää kasvien juurille. Ei haittaa, vaikka haisee. Kaada kasvien juurille, ei lehdille. Laimenna 1:10. Joillekin vahvaa lannoitusta vaativille kasveille laimennussuhde voi olla pienempikin.
Voi antaa kasveille pari kertaa viikossa muun kastelun yhteydessä. Erinomaista esimerkiksi kesäkurpitsoille, mutta palkokasvit eivät hyödy nokkoslannoitteesta.
Lopeta lannoiteveden käyttö heinäkuun lopussa, sillä loppukesällä kasvit eivät enää pysty hyödyntämään typpeä.
Voi käyttää kasveille, joille antaisit kanankakkaakin. Sitäkin voi lisätä hieman nokkoslannoitteeseen.

Myös näistä on apua lehtikirvojen torjunnassa:

Rasvaton maito
1 osa vettä
1 osa rasvatonta maitoa
Torjuu kirvoja ja sienitauteja.

Raparperivesi
600 - 700 g raparperin lehtiä
5 l vettä
Lehtiä keitetään teräskattilassa ½ tuntia. Siivilöidään. 
Käytetään laimentamattomana kirvojen torjuntaan.

Mäntysuopaliuos
3 dl mäntysuopaa
0,5 l spriitä (Sinol)
1 rkl suolaa
10 l vettä
Käy kirvojen, perhos- ja pistiäistoukkien sekä muiden pehmeäihoisten hyönteisten torjuntaan.

On tutkittu, että nokkosessa on paljon vitamiineja ja kivennäisaineita. Se lisää kasvua ja nostaa maan PH-arvoa, jolloin kasvien ravinteidenottokyky paranee. Nokkoslannoite vahvistaa juuristoa.

Vahvaa lannoitusta vaativia ovat kaalit, valkosipuli, sellerit, purjo, kurkut, kurpitsat ja tomaatti.
Porkkana, palsternakka, punajuuri, nauris, lanttu, kyssäkaali, mangoldi, mustajuuri, retiisi, retikka, sipulit, peruja ja salaatit tarvitsevat keskivahvaa lannoitusta.

Herne, härkäpapu, keltalupiini, pavut, persianapila, veriapila ja sinimailanen taas parantavat maan laatua.

Humuspitoisessa maassa viihtyviä kasveja ovat monet yrtit, perennat ja kesäkukat, jotka tarvitsevat vain vähäisen kompostilannoituksen kesässä. Kesäkukat kukkivat hyvin, kun niitä lannoittaa miedolla kanankakkavedellä pitkin kesää.

Toisessa blogissani, Marja-Leena kirjoittelee, kerron nokkosteestä ym. Kurkkaapa myös sinne! :)

keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Piparjuuri

Ti 7.3.2012
 Capsi.fihttp://capsi.fi/maustetietoa/mausteiden-ryhmittely/sipulit/
Keräsin tähän hieman tietoja piparjuuresta:

Tiedot enimmäkseen täältä:
Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Piparjuuri
Lähteet:
Seija Hälvä: Mausteita omasta maasta. Rauma 1986.
Ulla Lehtonen: Ullan maustekasvimaa. Keuruu 1989.
Eliaksen yrttitarha
"Piparjuurta ei pitäisi koskaan keittää, vaan se tulisi sekoittaa valmiiseen ruokaan. Ja koska raaka piparjuuri on polttavan makuista, sen käytössä on oltava varovainen. Nuoria piparjuuren lehtiä voi hyödyntää esim. kasvismuhennoksissa ja salaateissa.
Kuorittua juurta voi pakastaa, ja ottaa käyttöön pienissä erissä raastamalla sitä jäisenä."http://www.yrttitarha.fi/kanta/piparjuuri/

Armoracia rusticana
Brassicaceae -heimo (Ristikukkaiskasvit)
Hevosretikka, meriretikka, piparuuti, piparuutti, pippurijuuri, äikäjuuri

 Ruotsi: Pepparrot 
 Englanti: Horseradish
 Saksa: Meerettich

Kasvatus:
Juurenpalat voivat aloittaa kasvun jo jääkaapissa. Ei voi kasvattaa siemenistä, koska ei tee siemeniä! Leviää helposti rikkaruohoksi joka puolelle. Kasvata esim. maahan upotetussa suuressa astiassa, josta olet ottanut pohjan pois.
"Kotipuutarhassa sen voi antaa kasvaa 4-5 vuotta samalla paikalla. Kasvupaikan tulee olla lämmin, syvämultainen ja kostea. http://www.yrttitarha.fi/kanta/piparjuuri/
Viljeltynä: 
Piparjuuri ei tee ollenkaan siementä. Lisäystä varten piparjuuresta otetaan syksyllä n. 30 cm:n pituisia ja sentin paksuisia sivujuuria, ja ne säilytetään talvi hiekassa esim. kellarissa n. 0 °C:n lämpötilassa. Keväällä juuret istutetaan vinosti vakoihin 3-12 cm:n syvyyteen siten, että juuren paksumpi pää tulee ylemmäksi. Rivi- ja taimivälin tulisi olla vähintään 60 cm. Juurenpätkiä tarvitaan n. 350 kpl aarille."
Hoito
Kerran tai kahdesti kesässä juuria kohotetaan hyvin varovasti sateen tai kastelun jälkeen niin, että sivujuuret voidaan poistaa. Näin viljeltynä piparjuuri kasvattaa juuren yläosaan lehtiruusukkeen ja alaosaan paksun sivujuurettoman juuren. Piparjuuri tarvitsee myös harausta kesän aikana. Tällöin on kuitenkin varottava vioittamasta pinnalla kasvavia juuria.Tuholaisista kaalikärpäsen toukat saattavat vioittaa juurta ja vähentää satoa.

Sadonkorjuu ja käsittely
Sato korjataan syksyllä kasvukauden lopussa. Monivuotiselta viljelmältä voi ottaa sivujuuria käyttöön pitkin kesää ja pääjuuria talven varalle syksyllä. Isoilla viljelyaloilla käytetään sadonkorjuussa apuna nostokoneita tai auraa, joilla juuret irrotetaan maasta. Juuret pitää saada ylös vähintään 25 cm:n syvyydeltä, jotta maahan ei jäisi juurenpaloja. Hyvät juuret ovat ainakin 25 cm:n pituisia ja halkaisijaltaan 3 cm. Tuoreet juuret varastoidaan kellariin hiekan sisään. Pieniä määriä voi säilyttää myös jääkaapissa kelmuun käärittynä. Pestyjä ja kuorittuja juuria voi pakastaa tai kuivata viipaloituina. http://www.yrttitarha.fi/kanta/piparjuuri/
Hyöty puutarhassa:
"Piparjuuren sanotaan edistävän muiden kasvien kasvua ja torjuvan tuholaisia. Sitä suositellaankin istutettavaksi esim. perunamaan kulmiin ja omenapuun alle."
Hyöty säilykkeissä:


"Säilykkeissä piparjuuri estää homehtumista, ja sen vuoksi sitä käytetäänkin esim. suolakurkuissa ja säilykepunajuurissa. Kuorittua juurta voi pakastaa, ja ottaa käyttöön pienissä erissä raastamalla sitä jäisenä."
Muu käyttö:
"Runsaasti C-vitamiinia sisältävä piparjuuri tunnettiin ennen keripukkilääkkeenä. Sitä otettiin mukaan pitkille laivamatkoille ja jopa viljeltiin laivoilla.
Piparjuuri vilkastuttaa aineenvaihduntaa, edistää ruuansulatusnesteiden eritystä. Juurista haudutettu tee sopii sisäisesti käytettynä lieviin äkillisiin keuhkoputkentulehduksiin.
Suu- ja kurlausvetenä teetä voi käyttää suun ja nielun tulehdusten hoitoon. Poskiontelon tulehduksia voi hoitaa raastetusta piparjuuresta (1 osa) ja rahkasta (vähintään 5 osaa) tehdyllä seoksella, joka levitetään hyvin öljytylle iholle poski- ja nenäontelon alueelle muutamaksi minuutiksi; silmät on hyvä suojata pumpulitupoilla. 
Ulkoisesti piparjuuriraasteella voi hoitaa myös kihti- ja nivelvaivoja. Tuore juuri sisältää sinigriiniä, joka liukenee vedessä tai muussa nesteessä sinappiöljyksi eli allyyli-isotiosyanaatiksi juuren sisältämän myrosinaasi-entsyymin vaikutuksesta. Tämä liukoinen aine aiheuttaa verentungosta ja torjuu tulehduksia."
Jo Hildegard von Bingen suositteli piparjuurta ummetukseen, myrkytyksiin, loisiin sekä maksa-, munuais-, virtsatie-, korva-, rinta- ja ihosairauksiin.
Kansanlääkinnässä piparjuurta on käytetty ihoa kiihottavissa hauteissa, hunajan kera yskässä ja keuhkotaudissa. Piparjuurta on nautittu myös aineenvaihdunnan vilkastuttamiseen. Ulkoisesti sillä on hoidettu mm. ampiaisenpistosta, käärmeenpuremia ja pääkipua. Kesakkojen ja maksapilkkujen häivyttämiseksi ihoa on pesty aamuin illoin piparjuuren ja etikan seoksella. 
Varoituksia: 
"Suuret sisäisesti nautitut annokset voivat aiheuttaa ruuansulatuskanavan limakalvojen tulehtumista. Piparjuuri ei sovikaan henkilöille, joilla ruuansulatuskanava on ärtynyt. Sitä ei myöskään suositella raskaana oleville eikä hermostuneisuudesta kärsiville. Ulkoisesti kasvi voi aiheuttaa allergisia reaktioita ja polttaa ihon rakoille."http://www.yrttitarha.fi/kanta/piparjuuri/
Ruokaohjeita: http://www.yrttitarha.fi/kanta/piparjuuri/reseptit.html 


Piparjuuri, ravintoainesisältö
100 grammassa tuoretta kasvia:
  • Valkuaisaineet 3,2 g
  • A-vitamiini (RE) 3,3 µg
  • B1-vitamiini 0,14 mg
  • B2-vitamiini 0,11 mg
  • B3-vitamiini eli niasiiniekvivalentti 0,9 mg
  • B6-vitamiini 0,18 mg
  • C-vitamiini 152 mg
  • E-vitamiini 0 mg
  • fosfori 120 mg
  • kalium 740 mg
  • kalsium 78 mg
  • kromi 3 µg
  • kupari 230 µg
  • magnesium 43 mg
  • mangaani 0,46 mg
  • molybdeeni <10µg
  • pii 0,5 mg
  • rauta 1,2 mg
  • sinkki 1,4 mg
  • http://www.yrttitarha.fi/kanta/piparjuuri/
Piparjuuri on kellertävänvalkoinen ja pitkänomainen juuri. Sen malto on valkoinen tai kellanvalkoinen. Piparjuuri sisältää sinappiöljyä, minkä vuoksi sen maku on kirpeä. Keitettäessä piparjuuri muuttuu helposti kitkerän makuiseksi, joten se kannattaa lisätä ruokaan vasta valmistuksen loppuvaiheessa. Piparjuuri sisältää runsaasti ravintokuitua, C-vitamiinia ja hivenaineita.

Piparjuurta käytetään mausteena kastikkeissa, muhennoksissa ja raasteissa. Sitä on perinteisesti tarjottu paahtopaistin ja graavatun tai kylmäsavustetun kalan lisäkkeenä. Piparjuurella voi myös maustaa etikkasäilykkeiden liemen ja maustevoin.

Piparjuuri säilytetään kylmässä +2 - +5 asteessa. http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Syotavat_kasvit/Juurekset/Piparjuuri
Tämä on jostain keskustelusta:
Vanhoissa puutarhakirjoissanim neuvotaan ohuet juurenpätkät istuttamaan viistoon maahan. Kankaanpalalla hangataan pikku juuret pois keskeltä, silloin saadaan toiseen päähän lehtitupsu ja toiseen juuret. Näin saadaan sileitä ja kauniita juuria, kun näin tehdään niin kauan että saadaan halutun paksu juuri, jota on hyvä raastaa mausteeksi.

tiistai 6. maaliskuuta 2012

Estä laikkutauti

Ma 5.3.2012

Nämä ovat Marttojen ohjeita:
Laikkutauti pysyy kurissa seuraavin toimin

Kylvä vain puhtaita siemeniä ja istuta terveitä, taudinkestäviä taimia.
Hävitä sairaat kasvinosat heti kun laikkuja ilmaantuu.
Kerää kaikki maahan pudonneet sairaat lehdet pois syksyllä.
Levitä maan pinnalle keväällä 5 cm kate.

  1. Kasvien pinnalle ilmaantuva valkoinen jauhomainen home onhärmää. Härmäsieni voi levitä lähes kaikkiin kasveihin. Muutamat härmäsienilajit ovat valikoivia, yhdelle kelpaavat vain marjapensaat, toiselle ruusut ja kolmannelle mansikat.

    Härmäsienet ilmaantuvat puutarhaan keskikesällä, kun sää hellejakson jälkeen viilenee ja ilman kosteuspitoisuus äkkiä kasvaa.
    Näin voit hidastaa härmäsienten leviämistä


    Ruiskuta kasvit 2 - 3 prosenttisella mäntysuopaliuoksella tai ruokasoodaliuoksella jo ennen ensimmäisten homelaikkujen ilmaantumista. Uusi ruiskutus 7 – 10 päivän välein.


    Kerää kaikki härmäsienten tartuttamat lehdet syksyllä tarkasti pois perennamaalta ja puiden ja pensaiden juurelta. Sienet säilyvät kasvinjätteissä talven yli.


    Levitä maan pinnalle keväällä 5 senttimetrin katekerros.
    Laikkutauti iskee kukkiin ja hyötykasveihin

    Ruusujen lehdissä komeilevat ruskeat, punaiset ja mustat laikut ovat sienien aiheuttamia. Laikkutaudit pilaavat myös leimukukkia ja monia muita perennapenkin kaunottaria eivätkä ne pysy poissa mansikka-, herne- ja papumaaltakaan.

    Mäntysuopaliuos

    3 dl mäntysuopaa

    0,5 l spriitä (Sinol)

    1 rkl suolaa

    10 l vettä

    Käytä kirvojen, perhos- ja pistiäistoukkien sekä muiden pehmeäihoisten hyönteisten torjuntaan.

Ruokasooda I

2 tl soodaa

2 tl mäntysuopaliuosta

1 l vettä

Sekoita aineet keskenään. Käytä härmäsienten torjuntaan.

Ruokasooda II

3 tl ruokasoodaa

2 tl astianpesuainetta

4 l vettä

Sekoita aineet keskenään. Käytä härmäsienten torjuntaan.

Tuholaisten torjunnasta


Ma 5.3.2012

Kasvitaudit

Kasvitauteja aiheuttavat virukset, bakteerit ja sienet. Ne leviävät ilman, veden, saastuneen kasvimateriaalin, maan ja työvälineiden mukana. Tuhohyönteiset kuten kirvat levittävät monia virustauteja kasvista toiseen.

Kasvitauteja torjuntaan käyttämällä puhdasta lisäysmateriaalia, poistamalla sairaat kasvit ja huolehtimalla hygieniasta etenkin taimikasvatusvaiheessa.

Taimikasvatuksessa käytettävät ruukut ja laatikot pestään huolellisesti. Siemenet kylvetään uuteen multaan puhtain käsin.

Jos kasvia kasvatetaan samassa paikassa monta vuotta, taudit yleistyvät. Vuorottelemalla eri kasveja kuten perunaa, kaalikasveja ja palkokasveja, voidaan tautien esiintymistä ehkäistä.
Kotipuutarhassa ei yleensä kannata käyttää torjunta-aineita. Usein kasvintuhoojista selvitään viljelyteknisin keinoin ja käyttämällä luonnonmukaista torjuntaa. 
"Lentäviä, ryömiviä, hyppiviä ja maassa eläviä tuholaisia kuten hyönteisiä, punkkeja ja kirvoja ja perhosen toukkia voi torjua mahdollisimman puutarhaystävällisesti saippuavesiliuoksella. Havu Mäntysuopa on suosittu aine tuholaisten torjuntaan kasvihuoneissa, ulkosalla ja huonetiloista. 
Mäntysuovasta tehdään 2-3% liuos lämpimään veteen, vaikka sadeveteen. Sekoita 2-3 dl Havu Mäntysuopaa 10 litraan vettä. Kasvit kastellaan tai ruiskutetaan liuoksella hyvin huolellisesti. Kasveja ei pidä suihkuttaa polttavassa auringonpaisteessa eikä liian vahvalla liuoksella, koska se voi vaurioittaa lehtiä. Torjunta olisi paras ajoittaa iltaan, jolloin hyödylliset mehiläiset eivät enää lentele puutarhassa. Suihkuta kasveja pari kertaa muutaman päivän välein." http://www.puhdaskoti.fi/kokovinkki?id=1709885&kohde=12.0
Siis lehtikirvat ja tuomenkehrääjäkoin toukat voi saada pois mäntysuopaliuksella.

Tolu Puu-Parkettia (entinen Puu Tolu) on joskus käytetty torjunta-aineena. Se tehoaa härmän ja pehmeäihoisten tuholaisten toukkiin ja kirvoihin yms.
Kasvusto ruiskutetaan 2-3-prosenttisella liuoksella eli sekoitussuhde 2-3 dl 10 litraan vettä. Käsittely uusitaan tarpeen mukaan. Huom! Muita Tolu-tuotteita ei suositella kasvien käsittelyyn. Niissä on puhdistavia ainesosia, jotka saattavat auringonvalon kanssa yhdessä aiheuttaa kasvien vihreisiin osiin vaaleita läiskiä. http://www.puhdaskoti.fi/kokovinkki?id=1709885&kohde=12.0
Kiinankaali pysäyttää keräkaalimaan lehtikirpan ja heräteaineella aktivoitu mansikka mansikkahärmän, käy ilmi MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) tutkimuksesta. 
Biotorjunta osana ekologista kasvinsuojelua -tutkimuksessa kiinankaalikaistoja istutettiin keräkaalipellon reunoihin. Houkutuskaistat pysäyttivät kirpat ja kaalikärpäset, jotka jättivät keräkaalin rauhaan. Kiinankaali sopii houkutuskasviksi, koska sen tuoksu viehättää tuholaisia keräkaalia enemmän.
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/uutiset/2002/69A1032DDFA35FC4E040A8C0033C79A3
Vuoroviljely

Vuoroviljelyssä kasvit pysyvät terveinä. Vaihtele samalla lohkolla kasvattatettavia kasvilajeja vuosittain. Näin maa pysyy viljavana ja rikkaruohot vähenevät.

Viljelyssä vuorotellaan maata parantavia ja lannoittavia kasveja runsaasti ravinteita käyttävien ja vähän ravinteita käyttävien kasvien kanssa.

1. vuosi: herne ja pavut
2. vuosi: kaalit, kurkku, selleri, kesäkurpitsa, purjo
3. vuosi: juurikasvit, peruna, yrtit, sipuli


Amerikkalainen ötökkäöljy

Perusöljy:

1 rkl astianpesuainetta

2,5 dl ruokaöljyä

Perusöljyn laimennus:

1 – 2,5 tl perusöljyä

2,5 dl vettä

Käytä kirvojen, perhos- ja pistiäistoukkien sekä muiden pehmeäihoisten hyönteisten torjuntaan.

Käytä ruiskutetta varoen kukka- ja punakaalilla sekä kesäkurpitsalla.


Nokkosvesi

1 kg tuoreita tai 200 g kuivattuja nokkosia

10 l vettä

Sekoita nokkoset veteen ja seisota seosta 1vrk. Käytä sellaisenaan kirvojen torjuntaan.

Nokkoslannoite valmistetaan samalla tavalla, mutta seoksen annetaan seisoa 2 viikkoa. Laimenna 1:10.

Perhos- ja pistiäistoukkien sekä muiden pehmeäihoisten hyönteisten torjuntaan.

Raparperivesi

600 – 700 g raparperin lehtiä

5 l vettä

Keitä lehtiä teräskattilassa ½ tuntia ja siivilöi.

Käytä laimentamattomana kirvojen torjuntaan.


Kasvitautien torjuntaan

Rasvaton maito

1 osa vettä

1 osa rasvatonta maitoa

Käytä seosta sienitautien ja kirvojen torjuntaan.


Peltokortekeite
1 kg tuoretta tai 150 g kuivattua peltokortetta

10 l vettä

Keitä seosta hiljalleen 20 – 30 min teräskattilassa ja siivilöi. Laimennetaan 1:5. Käytä sienitautien torjuntaan.

maanantai 20. helmikuuta 2012

Luonnonmukaisia torjunta-aineita yms.

Su 19.2.2012

Nyt kun vihdoin löysin näiden luonnonmukaisempien torjunta-aineiden ohjeet, laitan ne tänne blogiini, niin että löydän ne tarvitessani helposti.

Mäntysuopaliuos

2 dl nestemäistä mäntysuopaa
10 l vettä (noin 20 asteista)
Käyttö: Ainekset sekoitetaan keskenään. Käytetään laimentamattomana ruiskutteena kirvoja vastaan.

Nokkosvesi

1 kg tuoreita nokkosia tai
250 g kuivattua
5 l vettä
Käyttö: Nokkosten päälle kaadetaan noin 20 asteinen vesi ja annetaan seistä vuorokausi, jonka jälkeen siivilöidään. Käytetään laimentamattomana ruiskutteena kirvojen torjuntaan. Vesi toimii myös typpilannoitteena!

Nokkoskäyte

1 kg tuoreita nokkosia tai
250 g kuivattua
5 l vettä
Käyttö: Nokkosten päälle kaadetaan noin 20 asteinen vesi ja annetaan seistä 4-5 vrk (voi seistä jopa kaksi viikkoa), jonka jälkeen siivilöidään, jos on vielä jotain kasveista jäljellä. Käytetään laimennettuna 1:10. "Mahtava haju", erittäin typpipitoinen!

Peltokortekeite

1 kg tuoretta peltokortetta tai
150 g kuivattua
10 l vettä
Käyttö: Seosta keitellään hiljalleen teräskattilassa 20-30 min. Tämän jälkeen siivilöidään. Käytetään 1: 5 laimennoksena sienitautien torjunnassa (home, rutto, ruoste, härmä). Sisältää runsaasti piitä, vahvistaa kasvien solukkoa. Biodynaamikot käyttävät peltokortekeiteruiskutetta mm. mansikan hallantorjuntaan!

Pietaryrttikäyte

300 g tuoretta pietaryrttiä tai
30 g kuivattua
10 l vettä
Käyttö: Kiehuva vesi kaadetaan yrttien päälle ja annetaan hautua vähintään 15 min. Sen jälkeen siivilöidään. Käytetään laimentamattomana vadelmaa ja mansikkaa vaivaavien homesairauksien torjuntaan sekä lehtipistiäistä vastaan, 1:2 laimennos hometta ja ruostetta vastaan.

Valkosipuli- tai sipulitee

75 g silputtua sipulia
10 l vettä
Käyttö: Kiehuva vesi kaadetaan sipulisilpun päälle ja annetaan hautua vähintään 15 min. minkä jälkeen siivilöidään. Teen voi valmistaa joko molemmista yhdessä tai erikseen. Käytetään laimentamattomana erityisesti mansikkahometta vastaan. Kastellaan kolmena perättäisinä päivinä.

Rohtoraunioyrttikäyte

1 kg tuoretta rohtoraunioyrttiä tai
250 g kuivattua
5 l vettä
Käyttö: Käytetään 1:10 laimennoksena pieneliötoiminnan aktivoimiseen ja kasvun edistämiseen. Kalium-pitoinen lannoite. Erinomaista mm. tomaatille ja marjoville kasveille.

Minttutee

Lasillinen tuoreita mintun lehtiä
4 lasillista vettä
Käyttö: Pienen vesimäärän avulla mintun lehdet soseutetaan tehosekoittimessa. Sitten seokseen lisätään loppu vesi ja se siivilöidään. Käytetään 1:4 laimennoksena vihannesmaalla ruiskutteena kirvoja ja tuholaisten toukkia vastaan.

Raparperivesi

600-700 g raparperin lehtiä
5 l vettä
Käyttö: Lehtiä keitellään vedessä teräskattilassa puolisen tuntia, sitten keitos siivilöidään. Käytetään laimentamattomana ruiskutteena kirvojen vaivaamille kasveille.

Omenaviinietikkasumute

1 rkl omenaviinietikkaa
2 tl mäntysuopaliuosta
2 l vettä
Käyttö: Sekoita ainekset keskenään ja sekoita hyvin. Käytetään sienitauteihin, esim. härmään.

Chilisumute

1 voimakas chili
2 tl mäntysuopaliuosta
2 l vettä
Käyttö: Sekoita paloiteltu chili pienessä vesimäärässä tehosekoittajassa tai monitoimikoneessa. Siivilän läpi valutettuun nesteeseen lisätään mäntysuopaliuos ja loput vedestä. Käytetään kaikenlaisiin tuhoeläimiin.

Ruokasoodasumute

2 tl ruokasoodaa
2 tl mäntysuopaliuosta
1 l vettä
Käyttö: Sekoita ainekset keskenään. Käytetään sienitauteihin, esim. härmään. Sopii erityisesti marjapensaille ja kurkkukasveille.