Keräilin taas talteen ohjeita ympäri ämpäri. :)
YLEISTÄ
Useimmat yrtit ovat yksivuotisia. Niiden kasvattaminen ruukuissa on käytännöllistä.
Monivuotiset talven kestävät yrtit kannatta istuttaa talveksi ulos ja kaivaa ne sitten keväällä takaisin ruukkuun.
Tällaisia ovat mm.
Mäkimeirami eli oregano (Origanum vulgare)
- Suvun nimi Origanum tulee kreikan kielen sanoista "oros" ja "ganos", jotka tarkoittavat vuorten kaunistusta (oros ja ganos, ilo ja vuori) http://www.henriettesherbal.com/fi/hk-meirami.html
- heimo: Huulikukkaiskasvit – Lamiaceae (Labiatae)
- kukkii heinä–elokuussa, mutta karistaa siemenensä vasta talvella (talventörröttäjä)
- alunperin Italiasta kotoisin, tunnettu jo antiikin aikana
- voimakastuoksuinen mesikasvi (mehiläiset ja kimalaiset, päivä – ja yöperhoset pitävät siitä)
- kaunis kuivakukka
- lehtoniittyjen, kallioiden ja kivikkoisten rinteiden kasvi (myös pientareet ja metsänreunat), pitää kuivista kalkkiperäisistä maista
- viihtyy aurinkoisessa paikassa, myös etelä- ja länsiparvekkeella
- kestää hyvin talvea
- mäkimeiramin maku on miedompi kuin etelässä kasvavan oreganon
- liha- ja kasvisruokien mauste, pizzaan ja pastaan sopiva
- kylvetään sisällä jo maaliskuussa, kylvös pidetään kosteana, ei saa kastella liikaa, ei märäksi
- istutus kuohkeaan hiekkaperäiseen multaan, vain kevyt kalkitus
- keväällä taimet leikataan 6 cm pituisiksi, talvella varsi lakastuu, mutta kasvukauden alettua yltää 30 senttiseksi
"Maustehyllyjen oregano on sekoite, johon käytetään mäkimeiramin versojen ohella lähisukuisia maustemeiramia (O. majorana) ja turkinmeiramia (O. onites). Pelkästään mäkimeiramin kuivatuista lehdistä valmistettu mauste on pistävämpää ja karkeamman makuista kuin meiramiseos. Nykyisin kauppojemme oregano on pääasiassa tuontitavaraa, mutta Lounais-Suomen saaristolaiset ovat jo kauan ennen ulkomaankauppaa osanneet maustaa meikäläisellä mäkimeiramilla kalaruokiaan." Luontoportti
"Rohtona käytetään mäkimeiramin kukkivia versonlatvoja. Kasvin haihtuva öljy sisältää pääasiassa tymolia ja karvakrolia, joilla on bakteereja ja sieniä tuhoava vaikutus. Mäkimeirami kiihottaa ruokahalua, laukaisee ruuansulatuselinten kouristuksia ja edistää liman irtoamista hengitysteistä. --- Ulkoisesti kasvi sopii mm. haavojen, rohtumien ja hyönteisten pistojen hoitoon. Suuvetenä sitä käytetään suun ja nielun tulehduksiin. Mäkimeirami on vanha apteekkirohdos, joka tunnettiin nimellä Herba origani. ---Mäkimeiramia käytetään kosmetiikkateollisuuden raaka-aineena. Se on rasvaisen ja väsyneen ihon yrtti, jota voi käyttää höyrytyksissä, kasvovesissä, naamioissa ja kylvyissä. Värikasvina siitä saadaan punaista väriä. Puutarhasta sillä on karkotettu muurahaisia ja jopa käärmeitäkin. --- VILJELY: Mäkimeiramia voi lisätä pistokkaista, vanhoja kasveja jakamalla tai siemenestä. Siemenet ovat hyvin pieniä, joten ne on hyvä sekoittaa kylvettäessä hiekkaan. Esikasvatus on suositeltavaa, koska kasvuunlähtö on avomaalla parempi taimena istutettaessa. Tosin myös kylvö avomaalle on mahdollinen. Siemenet voi kylvää turveruukkuihin 5-10 siementä ruukkuunsa ja harventaa myöhemmin niin, että kuhunkin ryhmään jää 3-5 tainta. Taimet istutetaan kasvupaikalleen kesällä n. 30 cm:n taimivälein. Toisena kasvuvuonna lisäyksen voi suorittaa pistokkaista tai taivukkaista. Myös ympäristöön kylväytyneet pikkutaimet voi istuttaa penkkiin. Mäkimeiramikasvustot uusitaan 3-5 vuoden välein. --- Sadonkorjuu ja käsittely: Kasvuaika kylvöstä sadonkorjuuseen on noin neljä kuukautta. Satoa päästään korjaamaan ensimmäisenä kesänä elo-syyskuussa. Sadonkorjuu pitäisi tehdä joko ennen kukintaa tai kukkien juuri auettua. Versot leikataan alas n. 10-20 cm:n korkeudelta joko käsin terävällä veitsellä tai saksilla; suurilla viljelmillä käytetään korjuukonetta. Istutusvuonna saadaan vain yksi sato, mutta myöhempinä kesinä satoja tulee kaksi. --- Syyskuun puolivälin jälkeen mäkimeiramia ei pidä enää leikata. Keväällä lumen sulettua tehdään kasvuunlähtöleikkaus n. 15 cm:n korkeudelta ja lisätään kompostia." Yrttitarha
"Satona poimitaan nuoret lehdet milloin vain, säilöön voidaan leikata kasvia 10 cm maan yläpuolella kerran kesässä, kukinnan alkaessa.Muita ohjeita:
Sadon voi säilöä kuivaamalla, pakastamalla, öljyyn tai viinietikkaan. Kukkivat versot on parasta kuivattaa. Kuivata nippuina pimeässä ja kuivassa paikassa. Pakasta seuraavasti: hienonna tuoreet lehdet, lisää hieman vettä ja pakasta jääkuutioina. Irroita kun ovat jäätyneet ja laita tiiviisiin purkkeihin. Tai pakasta kokonaiset oksat pakastepusseissa. Meirami- tai oreganovoitakin voit pakastaa." http://www.henriettesherbal.com/fi/hk-meirami.html
Mäkimeiramitee: 1-1,5 tl kuivattua mäkimeiramia, 2 dl kiehuvaa vettä. Hauduta 10 minuuttia, juo 3-4 kuppia päivässä. Mäkimeiramista tehty tee auttaa päänsärkyyn, yskään, hermostuneisuudesta johtuvaan vatsavaivoihin, hermostuneisuuteen, ripuliin ja kuukautiskipuihin, sekä lieventää asthman oireita; se estää myös merisairautta. Ulkoisesti teetä voi käyttää kääreissä reumatismiin, kuhmuihin ja jäykkään niskaan; kurlaukseen suun ja nielun tulehduksiin; tai rauhoittavaan kylpyyn.Tislaus tuottaa pienen määrän haihtuvaa öljyä, josta suurin osa kasvin lääkevaikutuksesta johtuu. 1 kg öljyä saadaan noin 200 kg:sta mäkimeiramia.
Pisara öljyä auttaa väliaikaisesti hammassärkyyn.
Mäkimeiramiöljy kotikonstein: Kourallinen mäkimeiramia, 5 dl oliiviöljyä. Kaada öljy mäkimeiramin päälle, jätä 2 viikkoa lämpimään paikkaan, siivilöi, kaada pulloon. Kotitekoista mäkimeiramiöljyä voidaan lisätä höyrykylpyyn joka auttaa bronkitiin, astmaan ja yskään; hierottuna se auttaa reumatismiin.
Värjäys: Mäkimeirami. Kukinnosta saadaan väriainetta, joka värjää villaa punaiseksi ja pellavaa punertavan ruskeaksi, mutta väri ei ole kirkas eikä kestävä.
Muu käyttö: Meiramien kukat houkuttelevat mehiläisiä ja perhosia.
Kuivattuja maustemeiramin lehtiä tai niistä tehty vahva keite voidaan lisätä huonekaluvahaan.
Oreganon lehdistä tehtyä vahvaa teetä voi käyttää hiusten huuhteluaineena. Meiramin lehdistä tehty tee tummentaa hiukset ja parrat. Maustemeiramin lehdet ovat mainioita tuoksusekoituksissa (potpourri) ja tuoksutyynyissä.
Henriette Kress (julkaistu Hyötykasviyhdistyksen Pähkylässä 3/1994)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kommentoit! Kiitos!
Jos kirjoitat Anonyymi-linkin kautta, laita kuitenkin nimimerkkisi!