keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Lankojen värjääminen kasviväreillä, yleisohjeita

Ke 2.1.2013


Vaalean vihreää lanka pietaryrtistä

400 g tuoretta pietaryrttiä 
tai 200 g kuivattua kasvia 
5 l vettä liotetaan 12−24h

Kasveja keitetään 1h 
– siivilöidään 

– 100 g villalankaa 
– 12 g alunaa

5 l vettä puretetaan 1 h 80−90 asteessa 
– langat väriliemeen 
– haudutetaan 1 h 80−90 asteessa 
– huuhdotaan 
– kuivataan



"Kasvivärjäys on kulttuuriperintöopetusta
Heljä Järnefelt, tekstiilisuunnittelija, erityisasiantuntija, opetushallitus

Kasvivärjäys on ollut perinteinen käsityömene- telmä lankojen värjäämiseen esihistorialliselta ajalta asti. Teollistumisen myötä 1800-luvulla synteettiset väriaineet syrjäyttivät helppoutensa ja kirkkaiden väriensä ansiosta kasvit värin antajina. Sodan jälkeisinä pulavuosina 1940-luvulla kasvivärjäys taas muistettiin ja sen osaajille oli kysyntää joksikin aikaa. Varsinaisen renessans- sin värjäysmenetelmä koki 1970-luvulla muotiin tulleiden murrettujen värisävyjen ansioista. Ny- kyään tämä ikiaikainen menetelmä on käytössä käsityön harrastajien keskuudessa edullisuutensa ja kauneutensa takia. Kasvivärjäys edustaa kulttuurisesti kestävää kehitystä.

Kasvien kerääminen

Työ aloitetaan keräämällä kasveja, sieniä, varpu- ja, käpyjä, kaarnaa, puunkuorta, sammalta tai jäkälää. Joitakin kasveja voi kerätä jo toukokuun lopulla ja kuivattaa syksyn käyttöä varten. Kasvit tulisi kerätä silloin kun ne ovat täysin kehittyneitä. Keskikesä on parhainta keruuaikaa, joten tu- leekin harkita, olisiko kesätehtävä mahdollinen. Keltainen ”nappikukka”, pietaryrtti, on par- haimmillaan syyskuun alussa. Lopullinen värisä- vy riippuu suuresti myös keräysajankohdasta.

Melkein kaikista kasveista saadaan väriä. Kotimaisista kasveista saadaan yleisimmin keltaisen, vihreän ruskean ja harmaan eri sävyjä. Esimerkiksi pajunkuoresta saadaan punaruskeaa, pietaryrtistä vihertävää, sipulin kuoresta voimakkaan oranssin ruskeaa, apilasta keltaista ja kuusenkävystä ruskeaa. Värjäykseen voidaan käyttää koko kasvi tai kasvinosia: lehtiä, kukkia, kuorta, juurta tai siemeniä. Kasvivärjäystä käsittelevistä kirjoista voi tarkistaa etukäteen mitä väriä mistäkin materiaalista saadaan ja kuinka paljon aineksia tarvitaan. Pääsääntöisesti 1 kg tuoretta kasvia riittää 100 g langan värjäämiseen.

Kasvien keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Suojeltuja tai harvinaisia kasveja ei saa kerätä. Kasvit kannattaa koota laajalta alueelta, ettei koko kasvusto tuhoudu.

Kasvivärjäyksen periaatteita

Lankavärjäys on kasvivärjäyksen tyypillisin mene- telmä. Kasviväreillä voidaan värjätä kaikkia luon- nonkuituja, mutta villa värjäytyy niistä parhaiten. Värjäykseen käytetään puhdasta valkoista lankaa. Ennen värjäystä lanka täytyy purettaa. 

Purettaminen on lankojen käsittelyä metallisuoloilla, jotta kasvin väriaine kiinnittyisi paremmin ja pysyvämmin lankaan. Yleisin puretusaine on aluna. Toinen yleisesti käytetty puretusaine on viinikivi. Niitä voi ostaa apteekeista. Puretusaine sekoitetaan kattilassa olevaan veteen, jonne langat upotetaan. Veden lämpötila nostetaan vähitellen lankoja varovasti liikutellen. Puretus kiinnittyy lankaan noin 80 asteessa. Puretus tehdään juuri ennen värjäämistä. Samasta väriliemestä saadaan monia eri värisävyjä, kun käytetään eri puretusaineita.

Väriliemi voidaan valmistaa etukäteen varastoon värjäämistä varten. Tällaista väritiivistettä käyttäen tuloksesta saadaan tasainen. Värilientä varten kasvit pannaan useimmiten likoon jo edellisenä päivänä. Seuraavana päivänä lientä keitetään kasveineen 1–3 tuntia. Pehmeitä kasveja keitetään vähemmän aikaa kun kovat, puumaiset kasvit vaativat puolestaan pidemmän ajan. Kasvit siivilöidään pois väriliemestä. Valmiiksi puretetut, vielä kosteat langat laitetaan väriliemeen ja lankoja haudutetaan tunnin verran varovasti liikutellen.
Lankoja voidaan laittaa myös isoon kattilaan kerroksittain kasvien kanssa. Näin langoista tulee kirjavia. Huuhtelu täytyy suorittaa hyvin, jotta kaikki kasvinosat irtoavat.
Värjäyksen jälkeen langat huuhdotaan useaan kertaan ja ripustetaan sitten ilmavasti kuivumaan." http://www.edu.fi/download/124537_Yhdessa_oppimaan.pdf